Uncategorized

Kauneus Tarja Tuupasen koruissa

Thoreau on kirjoittanut, että se vasta on jotakin, kun osaa maalata kuvan tai veistää patsaan ja niin tehdä kauniita esineitä, mutta vielä paljon parempaa on veistää se ilmapiiri ja materiaali, jossa olemme ja jonka läpi me katselemme. Korkeinta taidetta on vaikuttaa arkipäivän laatuun.

Kauneus Tarja Tuupasen koruissa

Tarja Tuupanen on valmistanut neljän korun sarjan naiseudesta. Korut toimivat itsenäisinä taideteoksina ja ne voivat olla esillä sellaisenaan, vitriiniin sijoitettuna, mutta mielenkiintoni kohdistuu siihen, kun ne ovat käytössä. En kiinnitä huomiotani vain esineeseen itseensä, vaan myös kantajaan, vastaantulijaan ja ympäristöön. Ja ennen kaikkea siihen, kuinka kauneus ilmenee näissä tilanteissa.

Korujen taustalla on tutkimus Euroopan alueen neoliittisten yhteiskuntien naiskeskeisyys ja niihin liittynyt Jumalatar-kultti. Tämä kehittynyt tasa-arvoinen kulttuuri tuhoutui pohjoisten karuilta seuduilta sekä etelän aavikolta tulleiden paimentolaisheimojen hyökkäyksissä. Kumppanuusyhteiskunta muuttui miesjohtoiseksi ja hierarkkiseksi, sotaisaksi patriarkaatiksi. (Tuupanen, 1999). Tutkimuksissaan Tarja Tuupanen käytti Kalifornian yliopiston professorin Marija Gimbutasin, feminististen kysymysten asiantuntija Rianne Eislerin ja tutkija Hannele Koivusen teoksia.

Voisimme tarkastella jokaista teosta erikseen sen idean mukaan, mutta pyrin tekemään tässä yleistyksiä korujen muodostamasta kokonaisuudesta, ettei tutkimukseni paisu liian suureksi. Aineistoa ja kirjoitettavaa olisi ollut riittämiin pidempäänkin tarkasteluun. Tekstin lopussa kiinnitän huomiota kuitenkin myös laajemmassa määrin Tarjan tuotantoon ja kauneuden ilmenemiseen töiden tekemisessä.

 NELJÄ KORUA

Naisen biologisuus. Ensimmäinen koru on kaulakoru, joka koostuu yhdeksästä pienestä, viiriäisenmunaa suuremmasta lumikvartsisesta maljasta. Jokaiselle raskauskuukaudelle on omansa ja ne on sidottu ympyrään teräsvaijerilla symbolisoimaan elämän kiertokulkua ja naisen syklistä elämänrytmiä. Maljojen sisällä on vaijerin liukumisen estämiseksi pienet hopeaputkesta tehdyt stopparit. (Tuupanen, 39)

Suuri Jumalatar. Korun idea löytyi neoliittisen ajan Euroopan Suuren jumalattaren palvonnasta. Sivistyksemme alkuajan yhteiskunnassa oli paljon ihailtavia piirteitä, päällimmäisenä luonnon ja elämän kunnioitus. Sivistyksen alku on ollut rauhanomaisessa kumppanuusyhteiskunnassa ja tätä tietoa voi nykynainen käyttää tukena ja voimavarana. Kaulakoru on maljamainen, pohjasta avoin säilytysastia. Sen muoto tulee muinaisten jumalatarpatsaiden lantionmuodoista. Materiaalina on sameahko, läpikuultava vuorikide. (Tuupanen 40) Kooltaan se on pienen nyrkin kokoinen.

Kahtia jakautunut naiseus. Kaulakorun aiheena on länsimaisen kulttuurin kahtia jakautunut naiskuva, madonna ja huora. Naisen henkinen ja ruumiillinen puoli on erotettu toisistaan ja naisen seksuaalisuus on muuttunut luonnollisesta syntiseksi asiaksi, jota täytyy kaikin keinoin hallita ja säädellä. Korussa on neljä vuorikiteestä tehtyä koveraa palkomaista osaa, jotka roikkuvat teräsvaijereissa. Toiset kiviosat on sidottu ns. vatsat vastakkain, jolloin ne muodostavat suljetun tilan, toiset ovat selät vastakkain ja muodostavat avoimen tilan. Kaikki neljä osaa on leikattu samasta kivestä, kuten naiseuden osa-alueetkin ovat kokonaisuuden osia. (Tuupanen 41). Kiviset palot ovat kooltaan suunnilleen 4-6 senttimetriä pitkiä.

Naisen intuitio. ”Mielestäni naiset vaistoavat joitain asioita miehiä herkemmin esim. sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmisten kesken… siihen luottaminen ja sen tunnistaminen on vaikeaa.. vaistoonsa luottaminen ei ole yleisesti hyväksyttyä rationaalisessa maailmassa ja asialla on ”huuhaamainen” kaiku.” (Tuupanen 42). Kaulakoru koostuu 12 lumikvartsisesta sirpaleesta. Kaulakoru on samalla naiseuden jatkuva kertomus, jossa jokainen nainen on osa, yksi lenkki ikuisessa ketjussa.(Tuupanen 42). Kooltaan sirpaleet vastaavat koivunlehteä.

KORUTAITEESTA

Petteri Ikonen on tutkinut korutaidetta ja julkaissut väitöskirjansa ”Arjen Trilogia – Korutaide taiteen tekemisen ja kokemisen välineenä” Koru taiteena on mielenkiintoinen kenttä, joka luo merkityksensä uudelleen jokaisessa kohtaamisessa ja tilanteessa. Sen merkityksellisyys ja voima perustuu toiseuteen ja se toimii välittäjänä eri maailmojen välissä. Kuten puhelin, joka on materiaalisena käytettävänä työkaluna hyödytön ja hyödyllistyy vasta poissaollessaan, eli yhdistäessään oman fyysisyytensä toisaalla olevaan fyysisyyteen (Ikonen, 56)

Koru on keholle läheinen, se on konkreettinen vartalonjatke ja abstrakti mielen jatke ja se liittää vartalon, esineen ja mielen samaan piiriin. (Ikonen 64-65). Koru on kuitenkin meille arkinen kokemus, emmekä aina osaa, tai katso tarpeelliseksi analysoida sen toimintaa tai tarkoitusta päivittäisessä elämässämme.

Vierauden ryhmä sisältää objekteja, jotka ovat enemmän taideteosten kaltaisia. Arkisuuden ryhmän objektit ovat meille enimmäkseen läsnäolevia, ilman erityistä jatkuvaa funktiota tai tarkoitusta. Tämän pelkän läsnäolemisen lisäksi arkisuuden objekteilla on välineellinen, elämää helpottava ja jäsentävä, ominaisuus. Arkisuudessaan esineet katoavat omaan hyödyllisyyteensä ja niiden analysointiin tai kyseenalaistamiseen emme näe mitään tarvetta. Korutaiteen kentällä toimitaan sekä arkieineistön että teosten piirissä, jolloin kynnys kohdata vierautta sekä arkisuutta madaltuu. Esineiden hyödyllisyys on suhteessa käyttäjän tarpeisiin eli esineen avulla vaikutetaan tietoisesti ympäristöön. Toisaalta voimme ajatella esineen, työkalun paljastavan maailmasta seikkoja, joita emme ole aikaisemmin huomanneet tai kokeneet. Esimerkiksi sokean käyttämä sauva välittää ympäristön tilallisia ominaisuuksia käyttäjälleen, jonka perusteella käyttäytyminen tapahtuu. Arkiesineet eivät siis ole vain yksisuuntaisia työkaluja, joilla vaiutetaan ympäristöön, vaan ne vaikuttavat myös kuvaamme siitä. Erityisesti taideteosten yhteydessä tämä erityinen tehtävä tulee esille. Kaksisuuntaisuudesta johtuen onkin tarkennettava ihmisen, esineen ja ympäristö suhteita, ei niinkään esineen sisäistä rakennetta. (Ikonen, 84-85)

TOIMIJANA YMPÄRISTÖSSÄ

Berleantin mukaan olemme yhtä jatkumoa ympäristön kanssa, erottamaton osa sen prosesseja (Berleant, 74). Voimme tarkastella korua toimijana meidän, ja ympäristömme välillä. Tällöin lähenemme Berleantin käsitystä ympäristöestetiikasta: ”Ympäristöestetiikka ei käsittele siis yksin rakennuksia ja paikkoja. Sen kiinnostuksena ovat olosuhteet, puitteet, joissa ihmiset osallistuvat kokonaisvaltaiseen tilanteeseen. Koska toimiva ihminen on ympäristöestetiikalle keskeinen, ulottuvat sen vaikutukset voimakkaasti myös ihmisten välisten suhteiden moraalisiin kysymyksiin ja ymmärtämiseen ja sosiaalietiikkaan. Sitoutumiseen perustuva ympäristöestetiikka edellyttää myös syvällekäyviä poliittisia muutoksia, siirtymistä hierarkkisiin rakenteisiin tukeutuvasta voimankäytöstä kohti yhteisöä, jossa ihmiset vapaasta tahdostaan sitoutuvat toimimaan yleishyödyllisten päämäärien hyväksi. Siinä muodostetaan eräänlainen perheyhteisö, joka hävittää autoritaarisen valvonnan ja rohkaisee yhteistyöhön ja vastavuoroiseen toimintaan. Se johtaa edelleen hyväksyntään, ystävyyteen ja rakkaudentilaan, joka hävittää hyväksikäytön ja omanvoitonpyynnön sekä edistää epäitsekkyyttä ja auttamishenkeä.” (Berleant 75). Hän lisää vielä, että estetiikka ei ole pakoa todellisen maailman moraalisuuden kynsistä johonkin epätodelliseen, vaan päinvastoin estetiikka toimii oppaana ja johtaa tuohon maailmaan. (Berleant, 75)

Voimme nähdä Tarjan tekemät korut välittäjänä tuon ”perheyhteisön”  ja oman maailmamme välillä. Kauneuden ymmärtäminen toimii oppaanamme tuolle tielle. Jos uskomme taiteen herkistävään vaikutukseen ja sen kykyyn antaa meille toisenlaisen katsomisen tapoja ja ymmärtää tunteitamme (kuten Hepburn mainitsee esimerkkinä Anna Kareninan lukemisen artikkelissaan Taide ja tunnekasvatus), toimivat korut kuten silmälasit tässä tapauksessa. Ne auttavat meitä huomaamaan asioita, joille olemme ehkä jo muuten sokeutuneet tässä maailmassa. Olemme tasa-arvoisia, mutta emme silti samanlaisia. Yksilöinä muodostamme kokonaisuuden tässä, jota voimme nimittää ihmisyydeksi tunteinemme ja kipuinemme. Yhtä tärkeää kuin ympäristön havaitsemisen koko aistimellinen laajuus on tunnistaa aistimistapojen yhteisvaikutus tai yhdistyminen, synestesia… ruumiin ja paikan yhdistyessä olemme osa ympäristöä (Berleant, 77).

 KAUNEUS KORUISSA

Sartwell sanoo, että kauneus on jotakin, jota kaunis kappale ”lähettää”, kuten valo [Beauty is something the beautiful object emits, like light]  (Sartwell, 28). Korun kappaleet tuntuvat hehkuvan pientä valoa, aivan kuin pieni valonkehrä asuisi niiden sisällä ja houkuttelisi lähelleen. Sen houkuteltua vierelle, huomaa katsoja, että pienistä murrospinnoista kykenee katsoja näkemään koko spektrin värikirjon, joka syntyy, kun valo taittuu kiven pinnassa ja hajoaa eri aallonpituuksiksi. Ihmisen uteliaisuutta kimaltelevaa kohtaan ei tule torjua, se on meissä ominaisena […The human attraction to what glitters and shines is obvious, nor should it be dismissed as tasteless or childish (Sartwell, 35)]. Huomatessaan spektrin, on koko teoksen luonne muuttunut, ihminen on tullut niin lähelle toista ihmistä, että se herkistää muitakin aisteja, hiljaisessa tilassa kokija kykenee kuulemaan toisen hengityksen, nenä aistii toisen tuoksun ja iho herää toisen läheisyyteen. Aivan kuten tunnemme toisen käden, kun sen laskee tarpeeksi lähelle ihoa. Matti Peltokangas mainitsi joskus, että kivellä on myös ominaisuus kutsua ihmistä koskettamaan sitä ja tunnustelemaan sen pintaa. Tällä tavoin kykenemme löytämään toisemme, rikkomaan sen rajan, että toinen ihminen on koskematon, ennen kuin tutustumme paremmin.

Valon käyttäytyminen koruissa on mielenkiintoista. Kuten jo aiemmin mainitsin, jo pienessä valaistuksessa tuntuu, kuin korun sisällä olisi pieni valonkehrä. Tämä kehrä syttyy täydelliseen loistoonsa silloin, kun auringonvalo saavuttaa sen. Tuntuu, kuin koko kivi olisi kuin malja valoa. Tämä johtuu kiven rakenteesta ja heijastamiskyvystä. Suhteellisen pienen kokonsa vuoksi jo pieni heijastus riittää sytyttämään koko kiven tuleen. Pidemmissä kaulakoruissa on tietenkin tilanteena, että kantajan tulee seistä kauttaaltaan valossa, saavuttaakseen ideaalitilan.  Kantaja hakee tällaista tilaa. Kysymys kuuluu, millaisessa tilanteessa teoksen tilanne olisi ideaalein? Lempeä rakastelu valoisalla niityllä lämpimänä kesäpäivänä, jolloin korun kivet tuntuvat viileältä kosketukselta muun ruumiin kuumottaessa lämmössä, toisen kehon antaessa vastapainoksi vielä omaa lämpöään? Tilanne vaihtelee, emmekä voi löytää yhtä totuutta. Miksei siihen voi riittää pieni yksinäinen hetki kotonaan, jossa pitää kiveä kädessään ja laskee vain hivenen valoa kämmenmaljaan, jossa kivi on. Vain hiljaiseksi muistutukseksi omasta olemassaolostaan ja siitä, että kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ja arvokkaaseen jatkumoon.

Kysyessäni korujen kantamisesta,  Tarja vastasi: ” Kyllä niitä voi pitää, mutta niiden kantaminen on erittäin “tietoista” eli koska ovat särkymisen suhteen aika herkkiä, niitä pitää kantaa suhteellisen varovasti, mikä on minusta hyvä asia.” (Tuupanen, 20.6.2006). Tietoisuuden piiriin kuulu oma keho ja korun kosketus siihen, ympäristö, muut ihmiset ja omien liikkeiden vaikutus tähän kaikkeen. Ymmärtäessään oman haavoittuvuutensa, kykenee huomaamaan samat piirteet myös muissa ihmisissä.  Kuin myös muut ihmiset huomaavat kantajan, ja korujen haurauden. Kantaja kulkee tietoisena tekojensa seurauksista. (Tässä kohtaa haluan huomauttaa puheesta korujen invalidisoivasta vaikutuksesta, josta oli tunnilla (18.2.2006) puhe. Pohdin asiaa itse ja esitin saman kysymyksen Tarjalle, eikä hänkään nähnyt asiaa siten. Kyseessä on kuitenkin vapaaehtoisuus ja teos, joka herkistää toisenlaiselle katsomisen tavalle. Sitä voi pitää vitriinissä kotonaan, tai sen voi laittaa päälle. Riski on tietoinen, aivan kuten laittaessamme uudet farkut tai vaikkapa mustan puvun päällemme. Kaikki toimintamme rajoittaa jollain tapaa elämäämme).

Emme arvostaisi kauneutta, ellei se olisi katoavaista. Tähän liittyy myös kappaleen kauneus ja sen herättämä kaipaus, ”object of longing”: ihminen nähdessään kaunista ja menettäessään sen alkaa kaivata sitä takaisin itselleen. Englannin ´beauty´ sanan kauneuteen sisältyy aina intohimoa ja erotiikkaa. Tämä vallitseva rakkaus on se voima joka ajaa meitä eteenpäin ja ylläpitää elämää. Korujen kantaja sekä haluaa olla osa tätä kiertoa, että hänet (mahd. teoksen vahvistamina/lävitse) huomanneet haluavat yhtyä samaan kiertoon. Samassa kaipauksessa asuu toive, jonka hahmottaa teoksen lävitse, kyky elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa yksilöinä, joilla on yhteinen päämäärä.

Vaikka jalo- ja korukivet koetaan vallanmerkkeinä [Jewels are emblems of wealth and power] (Sartwell, 51), näen pikemminkin korujen kantajan tasa-arvoiseksi muiden kanssa ja kykenevän näkemään muut samanarvoisina kumppaneina. Tarjan kivistä puuttuu kuitenkin kiiltävä pinta ja historian, koruntekijöiden ja matemaatikkojen hioma täydellinen matemaattinen yhtälö, joka antaa kivelle (viistehiottu timantti) sen maksimaalisen hohdon.

ERILAISIA KANTAJIA

Korujen luonne muuttuu jokaisen kantajan yllä, mutta nostan tässä muutamiksi esimerkeiksi erilaisia ihmisiä. Lapsi – nainen – vanhus kolmijakoon Tarja vastasi: ”Tämä onkin mielenkiintoista, jo kysymys sinänsä, koska tuota kolminaisuuttakin jossain vaiheessa mietin naiseus- sarjan töitä tehdessä (1999-2000)  “Nainen” koruja tein kolme samasta savukvartsipalasta.  Tyttö-nainen-vanhus – kolminaisuudessa kiteytyy myös koko elämän kiertokulun ajatus, kaikki menee sykleissä, ketjussa…  Itse työt olen tehnyt kuitenkin hedelmällisen naisen näkökulmasta… Eli niissä kuvataan sitä osaa naisen elämästä. Voisiko sanoa että pikkutytöllä koru kuvaisi sitä mikä on tulossa ja vanhalla naisella sitä mikä on jo mennyt, ja minkä hän on myös lahjaksi jälkeläisilleen ketjussa antanut.” (Tuupanen 20.2.2006) Elaine Scarry kirjoittaa, että kauneudella on taipumus monistaa itseään [beauty prompts a copy of itself] (Scarry, 5) ja mainitsee esimerkeiksi Danten sonaatit Beatricelle, sitä kuinka yhden jälkeen on täytynyt tehdä toinen jne, Leonardon taipumuksen seurata kauneutta ja postikorttien toiveet ”Nightingale sang again last night. Come here as soon as you can” (Scarry 5-6). Elämä kopioi itseään, se näkyy lapsissamme. Me näymme lapsissamme.

Jos katsomme, että homoseksuaali nainen pitää päällään korua, voimme yhä katsoa, että silti kyseessä on nainen, joka haluaa olla ja on yhä luonnollinen olento tässä maailmassa. Hän on yhä hedelmällinen nainen. Jos näin ei olisi, emme kävisi keskusteluja siitä, pitääkö homoavioliitot sallia ja annetaanko heille adoptio-oikeus. Heilläkin on kyky ylläpitää elämää.

Matti-elokuvaa mainostettiin aikanaan runsaasti. Eräässä haastattelussa Mervi Tapola-Nykästä esittävää näyttelijää haastateltiin, ja hän mainitsi, että Mervi on kaikesta huolimatta ihminen, media on vain luonut hänestä henkilön, joka elää lehtien sivuilla ja on ”irrotettu elämästä”. Jos näkisimme Mervin korut päällä tai ottaisimme kuvan jossa Mervillä on työt päällään, kykenisimmekö näkemään hänen haavoittuvuutensa. Onko mahdollista, että työt toimisivat väylänä ”pinnan alle” ja herättäisivät ihmiset pohtimaan median luoman ihmiskuvan ja todellisuuden välistä suhdetta?

Korut on selvästi tehty naiselle, aivan kuten Tarja toteaakin. Ne ovat kauniita ja englannin sana beauty viittaa naiseen [beauty – bealte – bellum] (Sartwell). Kuinka ne toimivat miehen päällä? Tarjakaan ei nähnyt tätä helpoksi: ” …Kun työt ovat niinkin feminiinisiä kuin ovat, tietenkin tilanne hieman muuttuu kun mies niitä pitää. Siihen ehkä tulee positiivinen ristiriita. Jos nainen pitää niitä, tilanteeseen tulee ehkä ns. kerrannaisvaikutus – korussa on lantion muotoa tai alleviivatusti 9 munaa 9 kuukauden mukaan ja kantajana nainen jolla nämä kaikki asiat ikäänkuin jo ovat. Mies edustaa vastakkaista aspektia ja kantaa ikäänkuin “vierasta esinettä”. Mikä ehkä ohjaa pohtimaan sukupuolten eroja. Ei tietenkään eriarvoisuuden näkökulmasta, vaan siitä että on hyvä ja mielenkiintoista että sukupuolet ovat erilaisia. Tai tätä ainakin toivon. Tämä oli hyvin vaikea kysymys. En tajua miksi.” (Tuupanen 20.2.2005).

KAUNEUS TYÖSKENTELYSSÄ

”…eilen ajattelin ihan samaa taas, “ettei tästä työstä vaan tule liian kaunis”. Mistähän tämä kauneuden kirosana tulee? “Jos on kaunista ei voi olla vakavasti otetavaa”? Höpöhöpö.” (Tuupanen)

Kauneus saattaa tuntua ansalle työskennellessä. Aivan kuten kauneus ei olisi itsessään tarpeeksi vahva antamaan työlle sen vakavuutta. Tämä ilmeni, kun kysyin, kuinka Tarja ajattelee kauneutta työskennellessään: ”Silloin lopputyötä tehdessä kerran kysyin ohjaajaltani, että tuleeko näistä töistä liian kauniita. Siis pelkäsin söpöyttä koska silloin mielestäni työ ei olisi ollut vakavasti otettava. Eikä aihe ollut “söpö” enkä halunnut antaa liian keveää vaikutelmaa. Mutta kauneutta sinänsä ajattelin ja ajattelen paljon, ja sitä kautta yritän töitäni työstää jotta ne mielestäni olisivat “kauniita”. Kauneus on minulle selkeyttä , ja muodon hyvyyttä (omien silmieni väittämästä muodon hyvyydestä) ja noina asioina se töissäni mielestäni näkyy. Materiaalivalinnat tulevat toisiaan. Ja vaikka pyrin selkeyteen ja pelkistettyyn muotoon ja “kauneuteen”, koko ajan pelkään tuleeko töistäni vain mitäänsanomattoman “kauniita” eli onko niissä ollenkaan särmää (Tuupanen 25.2.2006).

Kauneudella on kuitenkin oma voimansa. Se ilmenee siinä, että kauneutta haluaa viedä eteenpäin ja kehittää sitä – yrityksiä tavoittaa Kauneutta. Aivan, kuin Kauneus olisi jokin voima, joka houkuttelee lähelleen, mutta pysyy silti saavuttamattomana. Ja mitä tapahtuu, jos ihminen saavuttaa muodon absoluuttisen kauneuden. Seuraako tyhjä olo, vai alkaako toistaa vain samaa asiaa?

Yhtä kaikki, kauneudella on oma ihmeensä, joka ajaa meitä eteenpäin ja antaa meille voimaa. Ilmeni se sitten miten tahansa. Herkkyydellä on oma voimansa, on rohkeutta olla herkkä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KIRJALLISUUS JA LÄHTEET

 

Ikonen, Petteri. Arjen Trilogia . 2004

Arnold Berleant. ”Mitä on ympäristöestetiikka?” 1995, Haapala & al. toim. Ympäristö, arkkitehtuuri ja estetiikka.

Scarry, Elaine. ”On beauty and being just”

Sircello, Guy. Love and Beauty. 1989.

Standard

10 thoughts on “Kauneus Tarja Tuupasen koruissa

  1. Stanleywhisy says:

    ?? ?????? ? ????????? ????????????? ????? ??????? ?? ???? ????? ? ????????? ???? ??????.

    ?????? ??????? ?????? ? ????????? ???????:

    -?????? ??? ???????? ? ?????? ??? SEO ?????????? ? ????????? ??? ???????????????
    -????? ??????????? ????????? ?????? ? ??????? ???? ?? ?? ???????????.
    -???????? ??? ????????? ???????????? ?????? SEO ???????????.

    ?????????? ?????????? SEO ????????????

    -?????? ???????? ????????????? ??????????????SEO ???????????. ??????? ?? ????? ????????? ????????? ??? ???????.
    – ?????? ?????????? ??????? ????? ??????? ? ???? SEO, ?????????????? SEO ? ????????? ?????? ??????.

    ??????????? ?????? ?????? ?????????? ????????? ???????. ???????? ??? ???????????? ???????????, ????? ???????????????? ??? ?????? ????:

    -??? ????? ????? ?????? ?????????? ?????? ?????
    -??????? ?? ??????? ???? ????? ??? ?????????? ????? ??????? ?????
    -?? ????? ?????? ???????????????? ???? ???????????, ? ????? ? ????? ???????? ?????? ?? ???.
    -???????? ?? ????? ??????? ?? ????? ???????????? ???????? ??????, ??????????? ?????? ?? SEO

    ??????? ??????? web-???? ? ?????? ??? ????????????

    -???????? ? ?????? ????? ???????? ???????????? ???????? ????????? ? ???????????? ??????? ?????.
    -????????? ???????? ??? ??????? ?????? ???? ??? ??????????? ???-???? ????? ?????????? ??????????? ? ????.
    -??????? ????????? ???? ?????????? ? ???????????.
    -? ????? ??????? ??????????? ????? ? ???? ? ????? ?????? ? ? ????? ????????.

    ?????? ?????? ???????? ?? ?????????????

    ???????? ?????? ?? ???????? ???? ? ????? – ? ?????? ?? ????????? ????? ??????? ????????????? SEO ? ?????? ?????? ????????-?????.

    ????? ??????? – ????????? +7(921)9114848 ??? ?? ?????? admin1.ru
    ??????? ?????? ?? ????????? 3??? ???, ??????? ??????????? ?????????? ?????????? ? ?????? ?? ????????? ????.
    ???????? ?????????? ???????????? ?? ????? (????? ??????? ? ???????????? ??????????? ????????? ???????? ????? ??????????? ?????)

    acol7wns24

  2. x max auto insurance
    td auto insurance edmonton
    j sainsbury car insurance
    car insurance no deposit required ireland
    home insurance macon ga
    fiesta auto insurance center bakersfield, ca
    aaa car insurance texas

    car insurance cheap
    car insurance for 19 year old male ontario
    auto insurance columbus ga
    car insurance dui canada
    car insurance florida esurance
    temporary car insurance in michigan
    gta 5 stock market auto insurance
    dtric car insurance hawaii
    reliance car insurance zero depreciation
    top 5 car insurance companies in florida
    progressive auto insurance yuma az
    1 week car insurance cover
    auto insurance edmonton open late
    1 week car insurance cost
    car insurance 6 months no claims
    stedman insurance agency inc grand rapids mi
    auto insurance 25 years
    dealing with auto insurance companies
    collision insurance definition
    car insurance sr22 ca
    unique car insurance jackson ms
    direct auto insurance wiki
    4 points car insurance
    auto general insurance careers
    auto insurance quotes fl
    rhodes & williams insurance brokers ottawa on
    best car insurance for college students

Comments are closed.